TEEMANI ALUEVAALEISSA 

Terveys

Hoitoon lääkärille ja hoitajille pitää päästä sujuvasti ja mahdollisimman lähelle.

Henkilökohtainen tapaaminen hoitajien ja lääkärien kanssa on tärkeää. Digitaaliset palvelut ja puhelinyhteydet ovat kustannustehokkaita ja hyviä toimintatapoja, mutta ne eivät saa syrjäyttää säännöllistä henkilökohtaista kontaktia.

Asuminen ja asumispalvelut

Kotiin pitää saada omaan toimintakykyyn ja henkisiin resursseihin nähden riittävät palvelut. Nyt palvelut ovat liian niukat. Viidentoista minuutin käynnin aikana, mistä ajasta osa ehkä menee parkkipaikan etsintään, ei pysty antamaan riittävää tukea kaikille vanhuksille.

Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pitää päästä säädetyssä ajassa.

Pidän yhteisöllistä asumista hyvänä ratkaisuna tietyillä edellytyksillä. Se antaa ehkä vielä henkisiltä voimavaroiltaan hyväkuntoiselle asukkaalle enemmän virikkeitä. Sen huono puoli on, että se tulee apua tarvitsevalle asukkaalle kalliimmaksi kuin ympärivuorokautinen. Huonoin huono puoli on, että hoitajamitoitus ei koske yhteisöllistä asumista. Ei saa muodostua sitä tilannetta, mikä on monella hyvinvointialueella, että hyvinvointialue sijoittaa säästömielessä paljon autettavia potilaita yhteisölliseen asumiseen. 

Lasten palvelut

Lasten kouluissa saama tuki pitää turvata. Resurssit koulupsykologien ja kuraatoreiden tuki menee nykyisin lähes kokonaan korjaavaan työhön. Ennaltaehkäisevä työ jää liian vähälle. Ennalta ehkäisevä kouluterveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin työ o n kaikkein tehokkainta pulmien hoitoa - ennenkuin pulmat ovat syntyneet.

Lasten psykiatriset palvelut ovat pahoin ruuhkautuneet. Koronaajan eristäytyneisyys ja  nyt Euroopassa käynnissä oleva sota ovat lisänneet mielenterveyden pulmia. Samaan aikaan ennalta ehkäisyä on karsittu sekä kuntien että hyvinvointialueen toimesta. Kaikkea, mikä ei ole lakisääteistä, leikataan.

Lasten psykiatrisissa palveluissa ei riitä, että olisi edes hoitotakuu hoitoon pääsystä. Tuloksia saadaan vasta, kun seuraavat tapaamiset järjestyvät tarvetta vastaavassa ajassa. nyt eivät järjesty.

Lastensuojelu on lakisääteinen palvelu. Silti hallitus leikkaa sitä. Siitä tuesta, mitä lapset saavat tultuaan 18-vuotiaiksi on jo säästetty. Tuo tuki - jälkihuolto on erittäin tärkeä nuorten siirtyessä itsenäiseen elämään.

Köyhät lapset

Pääministeri Orpo ja valtionvarainministeri Purra ovat moneen kertaan eduskunnassa ja televisiossa sanoneet, etteivät he halua Suomeen lisää köyhiä lapsiperheitä.

He ovat kuitenkin tehneet päätöksiä, joiden seurauksena etukäteen tiedettiin tulevan n. 16300 köyhää lasta ennestään köyhien lasten lisäksi. Suomessa on nyt n. 150 000 köyhää lasta. Syyskuussa 2024 heitä oli n. 120 000.

Suomi on sitoutunut kansainvälisellä sopimuksella vähentämään köyhyyttä n. 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Siitä sitoumuksesta 30 000 on lapsia. Sitoumukseen pääsemiseksi ei ole tämän hallituksen toimesta tehty mitään. Päinvastoin on tullut 30 000 köyhää lasta lisää. Vaikka Purra ja Orpo sanovat, etteivät he halua, heidän ajamiensa ja päätettyjen sosiaaliturvan heikennysten vuoksi lisää köyhiä lapsia tulee koko ajan.

On hämmentävää, että hallitus katsoo ja puhuu ohi omien päätöstensä. He ovat tienneet köyhien perheiden määrän lisääntyvän päätösten seurauksena, mutta julkisuudessa he sanovat: Emme me halua Suomeen lisää köyhiä lapsia. Näköjään köyhyyttä tupsahtelee perheisiin hallituksen päätösten perusteella heidän haluistaan riippumatta. Olisi johtopäätösten aika hallitukselle ja äänestäjille.

Iäkkäiden ihmisten asuminen

Iäkkäiden pitää saada ympärivuorokautista hoivaa, kun siihen on tarve. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on liian vähän. Tarve on koko ajan kasvava. On olemassa arviot hoidon tarpeen kasvusta. Silti paikkoja ei ole riittävästi ja erittäin huonokuntoisia ihmisiä pidetään riittämättömän tuen varassa kotihoidossa. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsemisen kriteereitä pidetään niin tiukalla, että riittämättömät paikat riittäisivät.

Hallituksen leikkaukset tarpeen mukaisiin määrärahoihin ovat pahentaneet tilannetta. Kokooomuksen pääministeri Orpo sekä perusuomalaisten valtiovarainministeri Purra ja sosiaali- ja terveysministeri Juuso ovat toistuvasti vastanneet leikkausten kritiikkiin sanomalla, että hallitus on antanut yli 2 miljardia lisää rahaa sote-alueille. He tarkoituksellisesti ohittavat sen, etteivät määrärahat ole riittäviä tarpeeseen nähden.

Sote-alueet ovat pyrkineet lisäämään sosiaalisen asumisen paikkoja ympärivuorokautisten paikkojen sijaan. Sosiaalinen palveluasuminen on hyvä sellaiselle asukkaalle, jolla on siihen riittävästi omia voimia ja valmius seurusteluun vähemmän sairaiden naapureiden kanssa. Hyvinvointialueilla on kuitenkin kaksi houkutinta korvata myös ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevan hoiva sosiaalisella asumisella. Suuremman osan kustannuksista maksaa asukas itse, lasku on paljon apua tarvitsevalla ainakin kaksinkertainen hoiva-asumiseen nähden. Toinen houkutin hyvinvointialueelle on, että sosiaalista asumista ei koske edes hallituksen vesittämä hoitajamitoitus, ei minkäänlainen hoitajamitoitus!

Hallituksen leikkaukset ovat aiheuttaneet myös heti, ei vain pitemmällä aikavälillä suoranaista kulujen kasvua hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueet, myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ovat huonontaneet omaishoidon palkkioita ja etuja välittömän säästämisen pakon vuoksi. Tämä tulee aiheuttamaan suurempaa tarvetta laitoshoidolle ja hoivalle.

Raha

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueon täysin riippuvainen valtion rahoituksessta. Hallituspuolueet ovat leikanneet ja leikkaavat hyvinvointialueen rahoja.

Hyvinvointialueen määrärahat ovat riittämättömät. Niitä on korotettava. Toivottavasti maan hallitus pelästyy näiden vaalien tulosta ja korottaa määrärahoja. Vähintään on saatava lisää sopeutumisaikaa, jotta aiheutuva tuho ja haitta saadaan mahdollisimman pieneksi.

Pääministeri sanoo, että määrärahoja ei leikata, vaan hallitus laittaa lisää rahaa hyvinvointialueen rahoitukseen. Hän on oikeassa, mutta samalla sumuttaa äänestäjiä. Vuosikausia on ollut tiedossa, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. Määrärahat on suunnitelmissa mitoitettu vastaamaan tarpeita ja tämän pitäisi olla periaate nytkin. Vaan ei ole.

Paitsi, että vanhusten määrä nousee, myös lasten määrä alueella lisääntyy. Hoidon tarve kasvaa. Siksi hallituksen pitääkin laittaa lisää rahaa hoitoon ja hoivaan. Mutta sen pitäisi antaa määrärahoja tarvetta vastaavasti. Näin se ei tee.