Jukka Karhula
Ehdokkaana eduskuntavaaleissa
Uudenmaan vaalipiirissä

299
rehtori Espoosta
050 464 7775

jukka.karhula@kolumbus.fi

Vaalilennäkkini
pdf-versio

Linkkejä:

Vasemmiston
veromalli

Vasemmiston
vaaliohjelma



Vaalikampanjani rahoitus:

Rahoitan itse vaalikampanjaani 3000 eurolla. Espoon vasemmisto rahoittaa jokaisen ehdokkaansa kampanjaa 1500 eurolla.

Laitan omat rahani likoon, että Suomesta tulisi tasa-arvoisempi ja parempi paikka asua ja elää kaikille ihmisille. Minun kampanjani kulut syntyvät lähinnä yhdestä esitteestä ja lehti-ilmoituksista sekä tilavuokrista.

Jos haluat ja pystyt tukemaan vaalikampanjaani, sen voit tehdä seuraavassa nettiosoitteessa. Keräykselle on poliisin lupa. Mitä useammalla lehti-ilmoituksella pystymme murtamaan eriarvoisuuden jatkumiseen pyrkivää vaali-ilmoitusrintamaa, sen todennäköisempää on, että vaaleissa Vasemmisto saa enemmän ääniä pystymme kääntämään Suomen eriarvoistumisen perusturvan ja kaikille yhteisten palveluiden parantamiseksi.

http://vaalit.vasemmisto.fi/tue-ehdokasta.html

Vaalituen voi myös maksaa tilille FI 25 1521 3000 0014.
Silloin on laitettava viitteeksi
Jukka Karhulan viite 3191

Jos tarvitset neuvoa, missä äänestyspaikkasi on
tai tarvitset kuljetuksen vaalipaikalle,
soita tukiryhmäni vetäjälle,
Tuija Kinnuselle puh: 040 7658451
tai Antero Krekolalle puh 0500744533.

AIKATAULUNI VAALITYÖLLE

  • perjantai 8.4. 8–11 Karkkilan tori, 12–14 Ison Omenan maalaismarkkinat
  • lauantai 9.4. 9–15 Leipätöissä Ruusutorpan koululla, 16–16.45 Vallikallion Siwa,
    17–18 Lintuvaaran Alepa
  • sunnuntai 10.4. 10.00 10 euron minimipalkan puolesta 10 km pyörällä/sauvoilla rantaraitilta, 15–18 Helsingin rautatieasema
  • maanantai 11.4. 8–16.30 Leipätyössä koulussa,
    17–18 Leppävaaran asema – laiturit ja bussipysäkki
  • tiistai 12.4. 8–16.30 Leipätyössä koulussa
  • keskiviikko 13.4. 10–11 Sellon kirjasto, 11.30–12.30 Espoon keskus Pappilantie 9, 13.30–15 LIDL Espoonlahdenkatu 4, 15–17 Merituulentien tunnelipysäkki länteen, Tapiola, 18–20 Mikä hinkkaa Itämeren suojelussa? –tilaisuus Ejy:n Salonki
    Kauppamiehentie 6, 4. kerros
  • torstai 14.4. 8.00–9.30 Espoon keskus, Pappilantie 9, 10–12 Espoon keskus, Terveyskuja 2, 12.15–13 Alepa Sokinsuontie, 13.15–14.30 ALEPA Kirstintie 19, 14.45–15.45 Espoon keskus, Entressen bussipysäkki, 18.00 Sellon kirjasto – paneeli: Tulevaisuuden koulu, 19.30–21 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa
  • perjantai 15.4. 8–12 Karkkilan tori, 13–14 LIDL Ratsukatu 3,
    14–15.30 LIDL Rastaspuistontie 1, 16–18 Helsingin asema, 19– Espoon ravintolat
  • lauantai 16.4. 9–10 Vallikallion Siwa 10.30–12 Lippulaiva Espoonlahti, 12.30–14 Sello ja Sellon kirjasto, 14.30–15.15 K-supermarket Leppävaara Konstaapelink. 4,
    15.30–16.30 Lintuvaaran Alepa, 17–19 Helsingin Linja-autoasema
    20– Espoon ravintolat
  • sunnuntai 17.4. 9–11 Leppävaaran asema, 11.30–15 Sellon kirjasto,
    16.30–19 Helsingin asema

Ei ydinvoimaa!

En hyväksy ydinvoimaa. En hyväksy myöskään rakennuslupia myönnetyiille uusien ydinvoimaloiden periaateluville. Ydinvoiman käyttö on sinänsä on riskialtista, niin kuin Japanin kokemukset taas kerran osoittavat.

Jätteen varastointi kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi on kohtuuton taakka ja riski tuleville sukupolville ihmisiä ja eläimiä.

Uraanin louhinnasta ja louhintajätteistä tulevat riskit ovat asia, josta meillä Suomessa on puhuttu luvattoman vähän.


Missä mennään vanhusten hoivassa?

Vanhusten määrä nousee hurjaa vauhtia. Kuntien vanhusten hoivaan varaamat resurssit eivät nouse samassa tahdissa. Sinänsä aivan oikein on todettu, että toimintatapoja pitää muuttaa, kun väestö ikääntyy. Sen sijaan riittämättömät määrärahat siinä vaiheessa, kun uusia toimintatapoja ei vielä ole olemassa, johtavat huonoihin tuloksiin sekä vanhusten että kuntien ja valtion kannalta.

Juhlapuheissa korostetaan vanhusten hoivan tärkeyttä, mutta… Käytännössä määrärahoja varataan niin vähän, että ne vanhukset, jotka eivät itse pysty syömään, usein näkevät nälkää. Senioreita ylilääkitään psyyken lääkkeillä sekä laitoshoidossa että asumispalveluissa että kotihoidossa, kun henkilökunta ei ole tarpeeksi.

Verorahoitusta on supistettu vuodesta 1989 asti määrätietoisesti erityisesti pääomatulojen ja yritystulojen osalta. On pudotettu pohjaa hyvältä hoivalta. Jos Suomen verotus olisi Ruotsin ja Tanskan tasolla, voitaisiin kunnille ja valtiolle palkata 200 000 uutta työntekijää.

Kunnat yksityistävät kovaa vauhtia palveluitaan. Vaikka laadukas palvelu yksityisten voittojen kera tulee kalliimmaksi kuin kuntien oma toiminta, siirtämistä yksityisille toimijoille tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Yksityinen toimija joutuu investoinneissaan voittojensa lisäksi hinnoittelemaan hoivaan kuntien lainakorkoja korkeammat lainakulunsa.

Pitää saada sijoitustuotot verolle niin, että omistajat maksavat maksukykynsä mukaan progressiivista veroa yhteisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi.

Pitää myös arvioida realistisesti uudelleen, mitä hyvin hoidettu vanhusten hoiva maksaa. Nyt käytetään laskelmia, joissa ei ole otettu huomioon sitä, että ikäihmiset ovat nykyisin aiempaa terveempiä. Meillä on oltava varaa hoitaa vanhuksemme.

Eduskunnalta tarvitaan laki, joka velvoittaa kunnat hoitamaan ikäihmiset kunnolla ja joka myös ohjaa määrärahat perille asti vanhusten hoivaan.


 

Ohessa joitakin omia ihastuksen kohteitani politiikan jatkokurssiksi äänestäjille:

Politiikan oikeista totuuksista on ollut jokseenkin vaikea saada tolkkua. Kolme vuotta olen harjoitellut. YLE-TV on julkaissut monesta keskeisestä asiasta ohjelmia, jotka valottavat puppugeneraattoreiden (niin vanhojen kuin uusienkin) ja mielikuvapolitiikan takana olevaa maailmaa.

Laitan tähän linkkejä YLE-Areenalle suosikkeihini. Pidä kiirettä, ne katoavat pian.

Kerskakulutus

Minulla on kaksi suosikkikonetta: Polku-Singeri vuodelta 1909 ja Kenwoodin yleiskone vuodelta 1952. Ne ovat lähes ikuisia, eivät kertakäyttötuotteita, niinkun lähes kaikki teolliset tuotteet nykyään. Niille on yhteistä kestävyyden lisäksi se, että myöhemmät saman tehtaan tuotteet eivät kovin kauan kestä. Erityisesti minua ärsyttää tulostimien, kännyköiden ja lämpöpumppujen suunniteltu toimimattomaksi tuleminen.

Tässä dokumentissa Hehkulamppuhuijaus selvitetään, miten tähän kertakäyttökulttuuriin on tultu ja miten se kiihdyttää luonnonvarojen tuhlausta ja pakottaa osaltaan maksimaaliseen taloudelliseen kasvuun. Nimen dokumentille antaa 110 vuotta yhtäjaksoisesti palanut hehkulamppu. Hämmentävää tarinaa näkee esimerkiksi siitä, miten suunnitelmallisesti on opeteltu tekemään huonompia nailonsukkia, alkuperäisissä ei silmäpakoja esiintynyt, ne piti keksiä.

Pidä kiirettä dokumentti on nähtävissä vain 20.3.2011 asti
http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/hehkulamppuhuijaus

Toinen suosikkini on Huono ohjelma, joka kritisoi puhki valtion tuottavuusohjelman. Ohjelma otettiin käyttöön, jotta yksityisellä sektorilla riittäisi työntekijöitä. Työllisyystilanne on muuttunut, mutta väkeä valtiolta ja kunnilta pannaan pihalle ohjelman tahdissa. Samaan aikaan on vähennetty hyvätuloisimpien verojen keräämistä. Tuottavuusohjelma on vaikeuttanut tuottavuutta ja ollut raaka työntekijöidenvähentämisohjelma. Se on myös lisännyt valtion menoja, kun samoja töitä on ostettu yksityisiltä. Jopa samat ulos laitetut työntekijät on ostettu takaisin tuplahinnalla.

Pidä kiirettä dokumentti on nähtävissä vain 21.3.2011 asti
http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/huono+ohjelma


Äidinkielestä, kansallisuustaustasta
ja kunnioituksesta

Minusta on epäreilua, että muualta muuttaneet perheet helposti saavat kärsiä niiden Suomessa syntyneiden ihmisten, joiden vanhemmatkin ovat täällä syntyneet, epäluulosta, peloista ja katkeruudesta.
Meillä helposti muualta kotoisin olevista perheistä ja ihmisistä tulee meidän Suomessa syntyneiden mielessä syntipukkeja niihin epäkohtiin, joita elämässä kohtaamme.

Se on erityisen epäreilua siksi, että juuri nämä perheet ja ihmiset kärsivät eniten epäkohdista. Suomi on niin ennakkoluuloinen maa, että maahanmuuttaja ei esimerkiksi saa niin helposti työtä, kuin Suomessa syntynyt. Kaikkien asioiden hoitaminen on vaikeampaa sille, joka ei hallitse suomen kieltä hyvin.

Aika usein kuulee puhetta siitä, miten maahanmuuttajat saavat etuisuuksia paremmin ja helpommin, kuin Suomessa syntyneet. Näissä puheissa on useimmiten mukana vahva annos luulemista. Voi tietysti olla, että joskus omien elintapojen tai tarpeiden johdosta etuudet ovat erilaisia.

Minusta ainoa tapa, jolla ihmisten välit pysyvät hyvinä ja omatunto säilyy puhtaana, on epäluuloissakin säilyttää kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Jos pystyy lähestymään ennakkoluuloistaan huolimatta eri kieltä puhuvaa tai eri oloista ihmistä kunnioittaen ja puhumaan hänestä tai ihmisryhmänä heistä kauniisti, elämme kaikki onnellisempaa elämää kuin hautoen ennakkoluuloa tai kateutta maahanmuuttajia kohtaan.

Maahanmuuttajien elämässä ja toiminnassa on myös asioita, jotka ovat tällaisen suomalaisen kulttuurin läpäisemän mielestä hankalia, jopa väärin tai haitallisia. Niitäkin asioita voi parantaa parhaiten kunnioittavalla, oikeudenmukaisuudesta ja laillisuudesta kiinni pitävällä asenteella.


Kirje äänestäjälle

Eriarvoisuus on vääryys!
Se myös lisää kaikkien turvattomuuden tunnetta!
Eduskunnan on ohjattava erityisesti liike-elämää
ja työnantajia sekä finanssielämää ja pankkeja.
Tavallista ihmistä on puolustettava lainsäädännöllä ja rajoituksilla.

Maapallo ja sen luonto on pelastettava!
Kaikki vaalirahoitus näkyviin – rahalla hallitsemiselle sulku.
Pieniin päivärahoihin tasokorotus.
Irtisanomisille ja lomautuksille lakien avulla jarru – myös työnantajat joustamaan.
Lopetetaan valtion ”tuottavuusohjelma”.
Terveyskeskuksiin lääkärin ja hoitajan vastaanottoaikoja ja sujuva palvelu.
Puretaan lapsilisän saajien toimeentulotuen leikkaus.
Koululaisille kunnon opetus ja tukitoimet.
Päiväkoteihin riittävät resurssit!
Eläkkeisiin ja kansanedustajien palkkoihin sama indeksi, jolla korotukset määrätään.
Kuntien omia hoivapaikkoja ikäihmisille.
Omaishoitajien tuesta subjektiivinen oikeus!
Kuntien rahoitukseen korvamerkit!
Kerätään lisää veroja – rikkailta enemmän,
vähennetään pienituloisten verotusta.
Opintotukeen indeksi!

Ilmastonmuutoksen torjunta on ykkösasia. Tarvitaan kansallista ja maailmanlaajuista säätelyä ja rajoittamista tuotannolle, liikenteelle, resurssien haaskaamiselle ja spekuloivalle rahan siirtelylle. Maapallo on pelastettava.
Ilmaston suojelukaan ei yksin riitä. On pidettävä huolta luonnosta ja eläin- sekä kasvilajistosta. Emme saa päästää kolmasosaa maapallon eläimistöstä kuolemaan seuraavien kolmensadan vuoden aikana.
Edelleen yksittäisen ihmisenkin pitää muuttaa käyttäytymistään ja huolehtia ympäristöstä, mutta se ei riitä. Tarvitaan kertakäyttötuotannon tilalle kestäviä tuotteita. Laitteiden pitää kestää, niitä ei saa suunnitella myynnin ja nopeasti kiertävän tuotannon näkökulmasta. Tarvitaan maksimaalisen kasvun ideologiasta luopumista. Tarvitaan ohjausta, mikä ei riipu voitontavoittelusta. Tarvitaan kansanedustajia, jotka pitävät maapallon pelastamista ykkösasiana.

 

Keille demokratia kuuluu?

Valta kuuluu äänestäjille. Vastustan sitä, että liike-elämän lobbarit saavat käyttää vaalirahoituksen tai muuta kautta käyttää eduskunnan valtaa ja että kansanedustajaehdokkaat edelleen asettuvat näiden tahojen palvelukseen rahan voitelemina. Eduskunnan valta kuuluu kansalaisille yksilöinä. Kansalaisten yhdistysten vaikuttamisen hyväksyn. Liikevoiton vuoksi lobbaaminen ei ole oikein. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle.

 

Ihmisarvo kaikille

Eriarvoisuutta pitää pienentää. Ei perusturvan, ei eläkkeiden eikä opintotuen kautta saa ihmisiä jättää aivan eri asemaan, niukkuuteen kuin valtaväestöä.
Maahanmuuttajia ei saa riistää eikä syrjiä. Heidän työnsä sopimuksia halvempaan hintaan ostamisella yrityksiltä, jotka eivät maksa verojaan ja sosiaalimaksujaan, ei saa polkea järjestäytyneiden työntekijöiden ja velvollisuuksistaan huolehtivien työnantajien asemaa.
Rasismia ja muukalaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja pitää vastustaa niiden kaikissa muodoissa.

Työnantajiltakin on edellytettävä vastuuta työntekijöistä.
Riittävää joustoa työnantajien toimintaan. Ei ole oikein, että kun voittoa tavoitellaan mahdollisimman suureksi tai kun tulee vaikeuksia, aina vain työntekijä joustaa, häntä pidetään osa-aikaisena, lomautetaan, erotetaan. Voitostakin pitää tinkiä ja pitää kunnolla huolta työntekijän toimeentulosta!
Työntekijöille lisää vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä suunnitteluun, jotta he jaksavat. Huonosta johtamisesta hyvään johtamiseen toimintatapoja säätelemällä.

 

Korjattavaa on

Suomessa työelämässä voidaan pahoin. Yksityiselämässä on varsin suosittu puheenaihe huono johtaminen työpaikalla.
Yli 750 000 ihmistä joutuu syömään uni- ja psyykenlääkkeitä.
Jopa neljäsosa lapsista tarvitsisi henkistä tukea.
Alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on huolissaan jaksamisestaan isänä ja äitinä. yli kolmasosa on huolissaan käyttäytymisestään.
Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Lapsista alle köyhyysrajan elää n. 13 %, n. 140 000 lasta
Vanhuksia lääkitään systemaattisesti apaattisiksi hoivan sijaan.

Kansalaisten palvelut heikentyvät. Julkinen terveydenhoito rapautuu.
Oikeiston, keskiryhmien ja vihreiden sopimuksella on päätetty supistaa Espoon menoja neljässä vuodessa kymmenen prosenttia. Julkista terveydenhuoltoa on rapautettu vähä vähältä. Konsulttiarmeijan avulla aloitettiin vuosia sitten johtamisen heikentäminen. Huono johtaminen ja säästöt ovat merkinneet töiden hallinnan tunteen ja tätä kautta jaksamisen heikentymistä.
Päivähoidon, koulun ja muun koulutuksen pitää sujua ilman jatkuvia säästämis- ja leikkausuhkia!
Kun ikääntyneen väen määrä nousee vaalikaudessa neljänneksellä, on lisättävä resursseja jotta heistä voidaan pitää huolta.

Lisää verotuloa! - Pääomatulot progressiivisiksi! Pienet tulot verovapaiksi!
Verotuloja on systemaattisesti vähennetty vuodesta 1989 asti. Meillä on 200000 kuntien ja valtion työntekijää liian vähän, kun verrataan Ruotsin ja Tanskan tilanteeseen. Verotuksen rakenne on muutettu niin, että vain yksi veroeuro neljästätoista kerätään veronmaksukyvyn mukaan progressiivisesti. Pääomatuloja saavat ja yritykset maksavat epäreilun pienen osan yhteisen hyvinvointivaltion kuluista. Pienituloisin kymmenesosa kansalaisista maksaa tuloistaan suuremman osan veroa, kuin suurituloisin kymmenesosa.

Eduskunnan on mielestäni näitä epäkohtia oikaistava. Tarjoudun eduskuntaa tomuttamaan ja remontoimaan. Jos minut valitaan kansanedustajaksi, lupaan hoitaa tehtävän hyvin.

Jukka Karhula
rehtori, Espoo


 

Suosittelijani:

"Jukka Karhula espoolaisen koulun rehtorina tuntee espoolaisen lapsiperheen arjen. Arvostan hänen asiantuntemustaan hyvinvointipalvelujen puolustajana, oleellisten ja tärkeiden asioiden näkijänä ja esiin nostajana. Vaihtoehdottoman uusliberalistisen talouspuheen haastajiksi tarvitaan tervejärkisiä, selkeästi argumentoivia ihmisiä, joilla on rohkeutta ja kykyä kyseenalaistaa ja tarjota vaihtoehtoja. Mielestäni Jukka Karhula edustaa periaatteellista, vasemmistolaisesta arvomaailmasta lähtevää luovaa vaihtoehtoa. Tätä vaihtoehtoa haluan  tukea kaikin voimin."
Antero Krekola, VTM, Espoo